Minun nimeni on April, ja nämä ovat minun maitani. Kuka sinä olet?
*
Ajelin autolla tänään. Matkan varrella kävin tavarahelvetissä, ja löysin mielentilaan ja ulkoilmaan mitä sopivinta musiikkia. Viikate, Marraskuun lauluja I ja II. Ihan marraskuu vielä ei ole, mutta ei paljon parempaa siltikään. Laitoin levyn soimaan, säädin äänenvoimakkuutta ja nautin. Mietin ajellessani kaikkea muuta paitsi liikennettä, mutta eipä sitä näillä syrjäperukoilla ole juuri mainitsemisen arvoisesti, paria traktoria ei tarvitse laskea. Ajattelin itsekeskeisesti vain itseäni, sitä mitä päässäni liikkuu. Moni on tietenkin sitä mieltä, että ei siellä liiku mitään. Mietin blogeja, niitä joita minulla on kaksikin kappaletta. Mietin, että jospa aloittaisin uuden. En linkitä vanhoja tähän, kun ei niissä ole mitään linkittämistä. Toinen käsittelee lapsiperheen elämää ja toinen harrastuksia, mutta oman itseni olen hukannut sinne sekaan. Tunsin tarvitsevani ihan oman reviirin näille omille ajatuksilleni, sellaisen jossa voin olla rehellisen anonyymisti oma itseni, mutta jota ei kovin helposti saa liitettyä henkilööni. Siksi et näe virallista nimeäni missään.
*
Kuka minä sitten olen? Olen...
Nainen, joka hyvin pitkään oli erittäin epänaisellinen. Nyt on ehkä löytänyt oman naisellisuutensa.
Opiskelija, mutta liian vanha opiskelijaksi, ainakin siinä koulutusohjelmassa jossa on. Jossa muut ovat syntyneet 1990-luvun puolivälissä, ja itse lähestyy kolmikymppisiään.
Parisuhteessa ja avioliitossa oleva nainen, joka on pohjimmiltaan yksineläjä.
Lastensa äiti, muttei kovin äidillinen. Aika kaukana yleisestä bloggaavasta superäidistä, joka nukkuu perhepedissä ja imettää vielä parivuotiastaan.
Epäseurallinen ja epäsosiaalinen, joka on puolipakolla joutunut siihen ja tähän sosiaaliseen touhuun mukaan.
*
Ristiriitainen henkilö, joka aikoo tämän illan viettää poikamiestyttöelämää, pohtia elämäänsä ja vetää villasukkakännit.
Tervetuloa mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti